Kognitiivis-analyyttinen psykoterapiayhdistys ry 12.2.2015
KOGNITIIVIS-ANALYYTTISEN PSYKOTERAPIAYHDISTYKSEN (KAT ry) eettiset säännöt
Seuraavat eettiset säännöt perustuvat ICATA:n (International Cognitive Analytic Therapy Association) eettisiin ohjeisiin, jotka on laadittu eri jäsenyhdistysten yhteisten eettisten sääntöjen kehittämistä varten.
Kognitiivis-analyyttisen psykoterapian päämäärä
Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia (KAT) on integratiivinen, inhimillisen toiminnan vastavuoroisuuteen perustuva psykoterapiamenetelmä ja hahmotustapa. Sen tavoitteena on helpottaa henkistä kärsimystä luomalla jaettua ymmärrystä asiakkaan hankaliksi kokemista toimintatavoista, jotka ylläpitävät ongelmallista suhdetta itseen ja toisiin ihmisiin. Kun rajoittavat toimintatavat voidaan hahmottaa ja tunnistaa, avautuu mahdollisuus vaihtoehtoisiin, uusiin toimintatapoihin. Yhteisen ymmärryksen syntymisen perusedellytys on psykoterapeutin ja asiakkaan välinen avoin, yhteistyölle rakentuva suhde.
Ohjaava periaate
Asiakkaan hyvinvointi on keskeisin psykoterapiaa ohjaava periaate ja psykoterapeutin ammatillinen tavoite. Työssään psykoterapeutti toimii puolueettomasti, henkilökohtaiset vaikuttimensa sivuuttaen ja asiakkaan autonomiaa kunnioittaen. Tasavertaisuuden huomioimisen ja erilaisuuden kunnioittamisen tulisi ohjata psykoterapiatyötä. Eettisten sääntöjen lähtökohta on, että psykoterapeutti noudattaa lakia potilas- /asiakassuhteessaan. Säännöt pyrkivät tarjoamaan lainsäädäntöä laajempaa turvaa ja toimintamalleja psykoterapiasuhteen mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Niiden tarkoitus on suojella asiakasta vahingoilta ja myös määritellä mikä vahinko on. Eettiset säännöt pyrkivät suojaamaan myös psykoterapeuttia.
Lisävelvollisuudet
Psykoterapeutilla on velvollisuuksia asiakkaidensa lisäksi myös ammattikuntaansa kohtaan, sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Säännöt koskevat psykoterapeutin suhdetta kollegoihinsa, ammattikuntaansa ja muihin auttamis- sekä mielenterveystyötä tekeviin ammattikuntiin. Säännöissä käsitellään mm. palvelujen markkinointia, tutkimusta ja julkaisemista.
Sääntöjen rakenne, tarkoitus ja rajoitukset
Eettiset säännöt edustavat psykoterapeuttien ammattikunnan kansainvälistä kokemusta asioista, jotka voivat olla asiakkaalle haitallisia tai joissa mahdollisimman hyvän toimintatavan valitseminen on ristiriitaista tai vaikeaa. Tämän kokemuksen pohjalta on luotu yleisiä periaatteita, joita näissä säännöissä seuraa esimerkkejä siitä, mitä periaate tarkoittaa käytännössä.
Kuvatut käytännön esimerkit eivät voi kattaa kaikkia mahdollisia pulmatilanteita. Ne pyrkivät auttamaan erilaisissa rooleissa, ympäristöissä ja ammateissa työskenteleviä KAT-psykoterapeutteja toimimaan erilaisten tai ristiriitaisten odotusten ja vaatimusten keskellä. Säännöt ovat yksi keino luoda turvallinen ja toimiva ympäristö psykoterapialle.
Eettisten sääntöjen rikkominen
Jäsenillä on velvollisuus tutustua eettisiin sääntöihin ja noudattaa toiminnassaan niitä. Myös valitusten käsittelyn tulee noudattaa sääntöjä. Valitusten käsittelyn tulee olla selkeää, riippumatonta ja läpinäkyvää.
Keitä säännöt koskevat
Eettiset säännöt koskevat KAT -yhdistyksen jäseniä, mukaan lukien varsinaiset jäsenet ja liitännäisjäsenet.
Terminologia
Käsitettä “psykoterapeutti” käytetään tässä kuvaamaan kaikkia KAT -hahmotustapaa käyttäviä psykoterapeutteja. Sana “asiakas” tarkoittaa sekä potilasta että asiakasta.
EETTISET SÄÄNNÖT
1. Asiakkaan hyvinvointi
Asiakkaan hyvinvointi on psykoterapeutin toimintaa ohjaava periaate. Psykoterapeutin ei tule käyttää asiakastaan hyväkseen taloudellisesti, emotionaalisesti tai seksuaalisesti, eikä aiheuttaa hänelle henkistä tai fyysistä vahinkoa.
2. Rajat
Psykoterapeutin on oltava tietoinen terapian rajoista ja rajoittaa kanssakäyminen asiakkaan kanssa koskemaan ainoastaan terapeuttista asetelmaa.
a) Asiakkaiden kanssa tapahtuvaa sosiaalista kanssakäymistä tulisi välttää mahdollisuuksien mukaan. Psykoterapeutin ei tule ottaa asiakkaakseen perheenjäseniään, ystäviään tai läheisiä kollegojaan.
b) Psykoterapeutin ei tule ryhtyä sukupuoliseen kanssakäymiseen nykyisten tai entisten asiakkaiden kanssa.
3. Sopimusjärjestelyt
Psykoterapia perustuu asiakkaan ja psykoterapeutin suullisesti tai kirjallisesti tekemään hoitosopimukseen. Psykoterapeutin tulee mahdollisuuksien mukaan varmistua, että asiakas on tietoinen hoitosopimuksessa määrätyistä rajoista ja ehdoista.
a) Tällaisia ovat tapaamispäivä ja kellonaika, loma-aikajärjestelyt ja terapian päättämisen tapa. Molemmilla on sopimuksen ehtojen mukaisesti oikeus päättää terapia.
b) Mikäli asiakas maksaa palveluista, maksujärjestelyt ja ehdot on selkeästi esitettävä sopimuksessa.
4. Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus
Asiakkaan tulee voida luottaa siihen, että psykoterapiatapaamiset ja niiden sisältö ovat sekä yksityisiä että luottamuksellisia.
a) Psykoterapeutin on, jo lainsäädännön perusteella, huolehdittava, ettei yksilöiden henkilöllisyys paljastu ilman asiakkaan lupaa tahallisesti tai tahattomasti. Asiakasta tulisi terapian alussa informoida vaitiolovelvollisuuden rajoista ja poikkeuksista.
b) Psykoterapeutin tulee varmistaa, että kollegat, henkilökunta ja opiskelijat, joiden kanssa he työskentelevät, ymmärtävät ja kunnioittavat vaitiolovelvoitetta ja että se koskee kaikkea saatua tietoa.
c) Poikkeustapauksissa, lainsäädännön sen salliessa, salassapitovelvollisuuden noudattamisesta voidaan poiketa, jos asiakas tai muut ovat ilmeisessä vaarassa. Lainsäädäntö voi myös velvoittaa psykoterapeuttia poikkeamaan vaitiolovelvollisuuden noudattamisesta. Tällöin psykoterapeutti voi ryhtyä tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin kolmansien osapuolten informoimiseksi, ilman asiakkaan ennalta annettua suostumusta – vaikka sitä mahdollisuuksien mukaan on kysyttävä.
d) Psykoterapeutin työnohjauksen ja yhteistyön muiden ammattiryhmien kanssa, josta mainitaan toisaalla tässä asiakirjassa, tulee myös noudattaa vaitiolo-velvollisuutta.
e) Psykoterapeutin pitää suojata asiakkaansa hyvinvointi ja anonymiteetti esittäessään kliinistä aineistoa tutkimuksessa, julkaisemisessa tai koulutuksessa ja myös saada asiakkaan suostumus tähän. Kaikessa kirjallisessa tai suullisessa aineistossa tulee säilyttää asiakkaan anonymiteetti.
5. Työnohjaus
Psykoterapeutin tulee hankkia asianmukaista työnohjausta kliiniselle työlleen.
a) Työnohjauksen tarkoitus on mm. varmistaa asiakastyön toimivuus ja ylläpitää KAT-psykoterapian korkeaa laatua.
b) Työnohjauksen tai ammatillisen tuen antamisessa saatua tietoa koskee vaitiolovelvollisuus.
6. Koulutus
Koulutuksessa eri osapuolten välisten suhteiden tulee perustua keskinäiselle luottamukselle ja osapuolten ammattitaidon arvostamiselle. Koulutussuhteeseen pätevät soveltuvin osin samat säännöt kuin psykoterapiasuhteeseen. Kouluttajan tulee noudattaa luottamuksellisuutta käsitellessään opiskelijoidensa henkilökohtaisia aineistoja. Opiskelijan edistymistä koskevat asiat kouluttaja jakaa vain muiden kouluttajien, koulutusjärjestäjien ja koulutettavan työnohjaajan kanssa. Koulutussuhde ei ole vertaissuhde ja kouluttajan tulee huomioida tällaisessa suhteessa toimimiseen sisältyvät valta-aseman väärinkäytön riskit.
7. Tehokkuuteen liittyvät rajoitukset
Psykoterapeutin tulee tiedostaa omat rajoituksensa psykoterapian tarjoamisessa. Tähän kuuluvat:
a) Psykoterapian mahdollisuudet menetelmänä lievittää kärsimystä. Kun on olemassa selvät perusteet, että muunlaiset interventiot auttavat asiakasta, terapeutin tulee keskustella tästä asiakkaansa kanssa.
b) Psykoterapeutin ammatillisen osaamisen laajuus. Ammattitaitonsa ylläpitämiseksi psykoterapeutin tulee harjoittaa vastaanottotoimintaa ja käydä jatkokoulutuksessa sekä seurata ammattikentässä tapahtuvaa kehitystä. Mikäli vastaanottotoiminnassa on merkittäviä taukoja, psykoterapeutin tulee huolehtia ammattitaitonsa päivittämisestä esimerkiksi tiiviimmän työnohjauksen avulla.
c) Psykoterapeutin ei tule esittää perättömiä väitteitä osaamisestaan tai koulutuksestaan. Psykoterapeutin ei tule viitata pätevyyksiin, joita hän ei ole saavuttanut.
d) Henkilökohtaisen toiminnan taso. Psykoterapeutin on aktiivisesti seurattava omaa toimintaansa. Tarvittaessa hänen on haettava apua ja selvitettävä, ovatko asiakkaan psykoterapeuttiin kohdistamat vaatimukset/tarpeet tasapainossa psykoterapeutin sen hetkisten kykyjen kanssa.
8. Sovelias ympäristö
Psykoterapeutilla on velvollisuus varmistaa, että terapeuttinen työskentely toteutuu soveliaassa ympäristössä.
a) Asiakkaat tulisi ottaa vastaan ympäristössä, joka tarjoaa yksityisyyttä ja turvallisuutta.
b) Psykoterapeutin on varmistettava, että hänellä on voimassa oleva potilasvakuutus /vastuuvakuutus todellisia tai oletettuja vahinkoja varten.
9. Ammatilliset suhteet
Psykoterapeutti toimii palveluverkostossa ja hänen tulee toiminnassaan kunnioittaa verkoston muita jäseniä.
a) Psykoterapeutin tulee keskustella asiakkaan kanssa tämän aikaisemmista hoitosuhteista muihin auttavaa työtä tekeviin ammattiryhmiin. Psykoterapeutin tulisi miettiä missä kohdin hänen antamansa hoito saattaa olla ristiriidassa potilaan muun saaman avun kanssa. Tarvittaessa on pyydettävä asiakkaalta lupa ottaa yhteyttä toisiin auttaviin tahoihin ja olla niihin yhteydessä.
10. Tutkimus Jos psykoterapeutin asiakas osallistuu tutkimukseen, on hänelle selvennettävä tutkimuksen luonne, tarkoitus ja reunaehdot, sekä varmistuttava, että asiakas ymmärtää niiden sisällön ja suostuu niihin.
a) On hyvän hoitotavan mukaista pyytää suostumus tutkimukseen kirjallisena.
11. Ammattikunnan velvoitteet
Psykoterapeutilla on velvollisuus toimia ammattikuntansa arvojen mukaisesti.
a) Psykoterapeutti ei saa olla henkilö, jolta hänen ydinammattijärjestönsä on evännyt jäsenyyden tai erottanut hänet jäsenyydestään.
b) Terapeuttiseen työhön liittyvissä toiminnoissaan psykoterapeutin tulisi noudattaa toimintatapoja, jotka eivät horjuta yleistä luottamusta hänen terapeutin rooliinsa
tai työhönsä terapeuttina.
c) Kun psykoterapeutti kokee kollegansa toiminnan olevan ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, hänellä on velvollisuus keskustella asiasta asianomaisen henkilön kanssa mikäli mahdollista ja tarvittaessa ilmoittaa asiasta yhdistyksen eettiselle toimikunnalle.
12. Julkisuus
Tehdessään palvelujaan julkisesti tunnetuksi, psykoterapeutti ei saisi esittää perusteettomia väitteitä.
a) Tiedotteessa tulisi ilmetä ainoastaan nimi, merkitykselliset pätevyydet, osoite, vastaanottoajat, hinnat ja muut mahdolliset yksityiskohdat. Palvelujen kuvausten tulisi olla lyhyitä, eivätkä ne saisi laadun tai ainutlaatuisuuden suhteen olla luonteeltaan arvoladattuja. Psykoterapeutin tulee pidättäytyä kertomasta liioiteltuja tai perusteettomia väitteitä menetelmiensä tehosta, ja mainostamasta palveluja siten, että syntyy suhteettomia odotuksia niiden vaikutuksesta, toiminnastaan tai mahdollisista tuloksista.
