Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia (KAT) on alun perin lyhytkestoiseksi kehitetty, joustava ja ajallisesti rajattu, integratiivinen psykoterapiamenetelmä.
Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia (KAT) on alun perin lyhytkestoiseksi kehitetty, joustava ja ajallisesti rajattu, integratiivinen psykoterapiamenetelmä. Sen tavoitteena on potilaan psyykkisten oireiden ja ongelmien helpottuminen lisääntyneen itseymmärryksen ja vaihtoehtojen huomaamisen sekä uusien, joustavampien toiminta-tapojen kehittymisen myötä.
Terapeutti ja potilas tutkivat ja havainnoivat yhdessä potilaan oireilua ja kokemuksia, ja pyrkivät jäsentämään ongelmien taustalla olevia sisäistyneitä asetelmia, toimintatapoja ja selviytymismalleja. Tarkoituksena on yhdessä löytää uudenlainen jäsennys, joka toimii potilaan työvälineenä, hänen pohdintojensa apuna, terapiatuntien ulkopuolella ja vielä terapiajakson jälkeenkin. Yhdessä saavutetut kuvaukset toimivat työskentelyn tukena terapiatuntien aikana, ja ne voivat muuttaa muotoaan yhteisen ymmärryksen lisääntyessä ja syventyessä. Osuva yhteinen kuvaus potilaan tilanteesta luo pohjaa ongelmallisten kokemusten ja toimintatapojen havainnoivalle tarkastelulle ja avaa mahdollisuuden uudenlaisen suhtautumisen ja toiminnan synnylle.
Psykoterapiaan hakeutuessaan ihminen kärsii jostakin oireesta tai toistuvasta kokemuksesta, tai hän pohtii aikaisempien elämänkokemustensa vaikutusta nykypäivän elämään.
Nämä vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi toistuvana tapahtumien kulkuna, tai tapana suhtautua muihin ihmisiin ja itseen. Historia on ikään kuin läsnä nykypäivässä mielen sisäisenä dialogina ja suhteessa elämään, ihmisiin ja ympäristöön.
Potilaan arkielämässä ja terapiatunnilla tämä sisäinen keskustelu, vuoropuhelu, on tarkastelun kohteena ja ymmärryksen lähteenä. Itsehavainnoinnin kehittyminen ja kosketuksen saaminen oireilua ylläpitäviin toimintatapoihin avaa potilaalle mahdollisuuden tietoisempiin valintoihin ja muutokseen.
Kognitiivis-analyyttisen psykoterapian alussa luodaan yhteistä hahmotusta neljällä tai viidellä kertaviikkoisella käynnillä. Tämä terapian aloituskäynneillä hahmottunut voidaan kirjata paperille tai jakaa muilla tavoin potilaan kanssa. Tämän jälkeen sovitaan terapiajakson pituudesta ja työskentelytavoista. Jakson lopussa arvioidaan yhdessä mihin on päästy, ja sovitaan seurannasta. Terapian kokonaispituus vaihtelee muutaman kerran hahmotusvaiheesta 16 tai 20 istunnon pituisiin hoitoihin. KAT soveltuu myös pitkäkestoisiin hoitoihin nuorilla ja aikuisilla. Koska potilaan oma aktiivinen työskentely terapiatuntien ulkopuolella painottuu, terapiaistunnot toteutuvat useimmiten kertaviikkoisina.
Terapian suunnitteluvaiheessa ja sen kuluessa laaditut jäsennykset voivat toimia työvälineinä myös myöhemmin terapiajakson päättyessä. Keskeneräisten asioiden työstämistä arvioidaan yhdessä seurantakäynneillä, jolloin voidaan tarvittaessa suunnitella potilaan tarvitsemaa ja tilanteeseen sopivaa jatkotyöskentelyä.
Kognitiivis-analyyttistä psykoterapiaa voidaan käyttää joustavasti niin, että sen sisällä käytetään psykoterapeuttisen keskustelun rinnalla esimerkiksi kirjallisia, kuvallisia, toiminnallisia tai mielikuvatekniikoita. KAT:n hahmotustapaa voidaan myös käyttää pariterapiassa tai ryhmäterapiassa ja erilaisten hoidollisten tilanteiden jäsentämisessä kuten yhteisöllisissä pohdinnoissa, työnohjauksessa, konsultaatioissa ja neuvonnassa. KAT on alun perin kehitetty vastaamaan julkisen sektorin mielenterveystyön tarpeisiin, mutta sitä käytetään myös psykoterapiamuotona yksityisellä sektorilla.
KAT:n teoriatausta nousee psykoanalyyttisestä objektisuhdeteoriasta, jossa vastavuoroisuuden hahmottaminen ihmisen toiminnan perustana on ollut keskeinen lähtökohta, sekä kognitiivisesta psykologiasta, jossa on kehitelty erilaisia ihmisen toimintatapojen kuvaamisen tapoja. KAT on syntynyt lääkäri ja psykoterapeutti Anthony Rylen kehittämänä alun perin Englannissa. Terapiamuotoa ryhdyttiin Suomessa kouluttamaan 1980-luvun puolivälissä. Täällä sen teoreettisena kehittäjänä on ollut professori (emer.) Mikael Leiman. KAT on saanut Englannin ja Suomen lisäksi merkittävän jalan sijan Kreikassa, Irlannissa, Skotlannissa, Australiassa ja Espanjassa. Kognitiivis-analyyttinen psykoterapian kansainvälisenä kattojärjestönä toimii ICATA (=The International Cognitive Analytic Therapy Association)
