{"id":4242,"date":"2025-02-21T08:29:54","date_gmt":"2025-02-21T06:29:54","guid":{"rendered":"https:\/\/www.katyhdistys.fi\/?p=4242"},"modified":"2025-03-03T18:32:15","modified_gmt":"2025-03-03T16:32:15","slug":"kat-vaikuttavaa-ja-vuorovaikutuksellista-psykoterapiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.katyhdistys.fi\/en\/kat-vaikuttavaa-ja-vuorovaikutuksellista-psykoterapiaa\/","title":{"rendered":"KAT- vaikuttavaa ja vuorovaikutuksellista psykoterapiaa"},"content":{"rendered":"<p><\/p>\n<p>Kognitiivis-analyyttinen terapia (KAT) on vakiinnuttanut asemansa yhten\u00e4 vaikuttavista psykoterapiamuodoista, erityisesti kun tarkastellaan sen soveltuvuutta monenlaisiin mielenterveyden haasteisiin. KAT:n integratiivinen luonne, jossa yhdistyv\u00e4t kognitiivisen psykologian ja psykoanalyyttisen ajattelun parhaat puolet, tekee siit\u00e4 erityisen relevantin nykyp\u00e4iv\u00e4n terveydenhuollossa. Alunperin KAT on syntynyt Briteiss\u00e4 -70-luvulla, hyvin samankaltaisessa talouden puristuksessa kuin nyt. Tarvittiin terapiamuoto, joka olisi vaikuttava, m\u00e4\u00e4r\u00e4mittainen, asiakkaan toimijuutta korostava ja oikeudenmukainen julkisten varojen k\u00e4ytt\u00e4misen suhteen.<\/p>\n<p><\/p>\n<p>Kognitiivis-analyyttinen terapia (KAT) on yksi NHS Talking Therapies -ohjelman (ennen IAPT)\u00a0 tarjoamista psykoterapiamuodoista. Se on lyhytkestoinen, yleens\u00e4 16-24 istunnon mittainen terapia, joka yhdist\u00e4\u00e4 kognitiivisen ja psykodynaamisen terapian elementtej\u00e4. KAT terapiaa testataan my\u00f6s lyhyempin\u00e4 interventioita. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti KAT ty\u00f6skentelyss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n kuitenkin menem\u00e4\u00e4n pintaa syvemm\u00e4lle ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 16 kerran pituus mahdollistaa sen, ett\u00e4 terapiaan voidaan rakentaa alun reformulaatiovaihe, keskivaihe ja terapian p\u00e4\u00e4tt\u00e4misvaihe, joilla on kullakin oma teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. KAT:ia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin yksil\u00f6-, ryhm\u00e4- kuin pariterapiakontekstissa.<\/p>\n<p><\/p>\n<p><strong>Mist\u00e4 KAT-terapiassa on kyse?<\/strong><\/p>\n<p><\/p>\n<p>KAT on erityisen aktiivinen ja yhteisty\u00f6h\u00f6n perustuva terapiamuoto. Terapiassa asiakas p\u00e4\u00e4see havainnoimaan omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja tekem\u00e4\u00e4n aktiivista ty\u00f6t\u00e4 ensialkuun tunnistaakseen ja sitten muuttaakseen haitallisia toimintatapoja ja ajatusmalleja. KAT:n vaikuttavuus perustuu sen kykyyn menn\u00e4 pinnan alle, eli mielenterveyden haasteiden juurisyihin.\u00a0<\/p>\n<p><\/p>\n<p><strong>Kognitiivinen ja psykodynaaminen yhdistelm\u00e4: <\/strong>KAT terapiassa yhdistyv\u00e4t kognitiivisen terapian keskittyminen ajatusten ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muuttamiseen sek\u00e4 psykodynaamisen terapian painotus menneisyyden kokemusten ja tiedostamattomien tekij\u00f6iden ymm\u00e4rt\u00e4miseen.<\/p>\n<p><\/p>\n<p>KAT on <strong>relationaalinen<\/strong> terapia, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 se korostaa ihmissuhteiden merkityst\u00e4 ihmisen hyvinvoinnille. Terapiassa keskityt\u00e4\u00e4n tutkimaan potilaan ihmissuhteita, niiden dynamiikkaa ja niit\u00e4 haitallisia malleja, jotka toistuvat ihmissuhteissa. N\u00e4iden mallien tunnistaminen ja muuttaminen on keskeinen osa KAT-prosessia. Vahva relationaalinen fokus tarkoittaa, ett\u00e4 se luonnostaan k\u00e4sittelee motivaatioon, sitoutumiseen ja mahdollisiin h\u00e4iri\u00f6ihin terapiasuhteessa liittyvi\u00e4 vaikeuksia, jotka voivat johtaa keskeytykseen tai ennenaikaiseen lopettamiseen.<\/p>\n<p><\/p>\n<p>KAT on my\u00f6s <strong>transdiagnostinen<\/strong> hoitomuoto. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 se ei ole sidottu tiettyyn diagnoosiin, vaan se soveltuu erilaisten mielenterveyden haasteiden hoitoon. KAT:ssa potilasta ei m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 h\u00e4nen diagnoosinsa kautta, vaan h\u00e4net n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n\u00e4, jolla on omat ainutlaatuiset haasteensa.<\/p>\n<p><\/p>\n<p><strong>Reformulaatiosta tunnistamisen kautta muutokseen<\/strong><\/p>\n<p><\/p>\n<p>KAT on <strong>tapausj\u00e4sennysperusteinen<\/strong> terapia. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 jokainen hoito r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4\u00e4n yksil\u00f6llisesti potilaan tarpeiden ja haasteiden mukaan. Tapausj\u00e4sennys auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n potilaan oireiden ja vaikeuksien taustalla olevia mekanismeja ja ohjaa hoidon suunnittelua. Tapausj\u00e4sennys ohjaa yhteist\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4 vahvasti hoidon l\u00e4pi. Terapiassa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n aktiivisesti yhdess\u00e4 rakennettuja karttoja ja dialogia asiakkaan ongelmien ja niiden taustalla olevien tekij\u00f6iden ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Tyypillisesti asiakkaalle kirjoitetaan terapeuttinen kirje, joka kokeaa yhteisen ymm\u00e4rryksen ongelman taustoista ja syist\u00e4 sek\u00e4 tavoitteet yhteiselle ty\u00f6skentelylle.<\/p>\n<p><\/p>\n<p><strong>KAT hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n seuraavissa haasteissa:<\/strong><\/p>\n<p><\/p>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul><\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p>\u00a0<\/p>\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li>Aikuisten ja nuorten mielenterveyshaasteet perus- ja erikoissairaanhoidossa harvoilla poissulkukriteereill\u00e4 (l\u00e4hinn\u00e4 vakava p\u00e4ihteiden v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6).\u00a0<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p><\/p>\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li>Monilla ahdistusta tai masennusta kokevilla ihmisill\u00e4 on oireilun taustalla hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4, traumoja tai vakavaa laiminly\u00f6nti\u00e4. KAT tarjoaa turvallisen ja tehokkaan lyhytterapiamuodon, joka t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 nykyisi\u00e4 muita interventiomalleja erityisesti niille, jotka haluavat ty\u00f6st\u00e4\u00e4 taustalla olevia ongelmia oirefokuksen sijaan.\u00a0<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p><\/p>\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li>Neuroottiset ongelmat (mukaan lukien masennus, ahdistus ja sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6t), persoonan kompleksisuus (erityisesti ep\u00e4vakaa persoonallisuush\u00e4iri\u00f6) ja jotkut psykoottiset diagnoosit (esim. bipolaarisuus); itsetuhoisuus tai toistuva itsens\u00e4 vahingoittaminen.\u00a0<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p><\/p>\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li>Ihmissuhdevaikeudet, mukaan lukien ongelmat vihanhallinta, seksuaaliset haasteet, suru, menetys ja krooninen trauma\/ hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6.\u00a0<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p><\/p>\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li>Elinkaaren haasteet: esim. Aikuistumiseen, ik\u00e4\u00e4ntymiseen ja vanhemmuuteen liittyv\u00e4t kysymykset.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p><\/p>\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li>Sopeutuminen fyysisiin terveyshaasteisiin (esim vaikeudet sitoutua hoitoon, diabetes, astma).<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p><\/p>\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li>Kehityshaasteet ja oikeuspsykologia.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p><\/p>\n<p><\/p>\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Briteiss\u00e4 potilaat l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n KAT terapiaan yleens\u00e4 silloin, kun tarvitaan syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 tai vuorovaikutuksellisempaa ty\u00f6skentelyotetta. Esimerkiksi kun<\/h2>\n<p><\/p>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul><\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p>\u00a0<\/p>\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li>potilas on kokeillut kognitiivista k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapiaa (KKT), mutta oireet eiv\u00e4t ole merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hentyneet\u00a0<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p><\/p>\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li>avunhakijalla on monisyisi\u00e4 tai pitk\u00e4aikaisia mielenterveysongelmia, kuten persoonan kompleksisuutta, toistuvia masennusjaksoja tai traumaattisia kokemuksia<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p><\/p>\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li>oirel\u00e4ht\u00f6inen terapia ei ole riitt\u00e4v\u00e4\u00e4, vaan ihminen hy\u00f6tyy toistuvien haitallisten toimintamallien tutkimisesta ja toimivampien tapojen kehitt\u00e4misest\u00e4 ihmissuhteissaan tai el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n yleens\u00e4<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p><\/p>\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li>ihminen kokee tarvitsevansa syvemp\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ongelmiensa taustalla olevista syist\u00e4 ja toistuvista kuvioista<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p><\/p>\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li>dialoginen ja vuorovaikutukseen keskittyv\u00e4 l\u00e4hestymistapa on erityisen hy\u00f6dyllinen<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p><\/p>\n<p><\/p>\n<p>Toki p\u00e4\u00e4t\u00f6s KAT-terapian sopivuudesta tehd\u00e4\u00e4n aina yhdess\u00e4 ammattilaisen kanssa arviointiprosessin j\u00e4lkeen huomioiden ihmisen yksil\u00f6lliset tarpeet, oireet ja toiveet, sek\u00e4 saatavilla olevat resurssit.<\/p>\n<p><\/p>\n<p><strong>Vakuuttava tutkimusn\u00e4ytt\u00f6:<\/strong><\/p>\n<p><\/p>\n<p>Useat meta-analyysit ja satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset ovat osoittaneet KAT:n tehokkuuden monenlaisten mielenterveyden haasteiden hoidossa. KAT:n vakiintunutta asemaa ja vaikuttavuutta osoittaa sen sis\u00e4llytt\u00e4minen Ison-Britannian kansallisen terveyspalvelun (NHS) tarjoamiin psykoterapiamuotoihin.\u00a0 Lis\u00e4ksi National Institute for Health and Care Excellence (NICE) on sis\u00e4llytt\u00e4nyt KAT:n ohjeistuksiinsa yhten\u00e4 mahdollisena hoitomuotona monille mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6ille, kuten masennukselle ja persoonallisuush\u00e4iri\u00f6ille.\u00a0 NICE:n tiukka arviointiprosessi takaa, ett\u00e4 vain vaikuttavat ja tutkitusti tehokkaat hoidot, kuten KAT, hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n ohjeistuksiin.\u00a0\u00a0<\/p>\n<p><\/p>\n<h2 class=\"wp-block-heading\">KAT on laajimmin levinnyt Briteiss\u00e4 ja Suomessa<\/h2>\n<p><\/p>\n<p>Klassinen 16-24 kerran KAT terapia on yksi julkisen NHS Talking Therapies -ohjelman (ennen IAPT) suosittamista psykoterapiamuodoista. Talking therapies vastaa Suomen Terapiat etulinjaan -hanketta. National Institute for Health and Care Excellencen (NICE) ohjeistuksissa KAT on mainittu yhten\u00e4 hoitomuotona tietyille mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6ille, kuten masennukselle ja persoonallisuush\u00e4iri\u00f6ille.\u00a0 Mukaan ovat p\u00e4\u00e4sseet KKT, psykoanalyyttinen ja psykodynaaminen te, systeeminen, humanistinen, interpersoonallinen, dynaamis-interpersoonallinen terapia ja \u201cneuvonta\u201d. NICE:n ohjeistuksiin hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4t hoidot k\u00e4yv\u00e4t l\u00e4pi tiukan arviointiprosessin. KAT:n sis\u00e4llytt\u00e4minen NICE:n ohjeistukseen on osoitus sen vaikuttavuudesta ja tutkimusn\u00e4yt\u00f6n vahvuudesta.<\/p>\n<p><\/p>\n<h2 class=\"wp-block-heading\">KATin kompetenssipohja ja laadunvarmistus<\/h2>\n<p><\/p>\n<p><strong>NHS\/Talking therapies on lis\u00e4ksi julkaissut kompentenssikuvaukset <\/strong>suosittamistaan psykoterapiamuodoista. N\u00e4m\u00e4 viralliset asiakirjat ovat jokaisen halukkaan saatavilla verkossa ja ne kuvaavat selke\u00e4ll\u00e4 ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 kielell\u00e4, mit\u00e4 tietoja ja taitoja ammattilaisten on hankittava voidakseen harjoittaa tietty\u00e4 terapiaa. Ne on ensisijaisesti tarkoitettu menetelm\u00e4n ulkopuolisille: palvelujen tilaajille, johtajille, rahoittajille, k\u00e4ytt\u00e4jille ja suurelle yleis\u00f6lle.<\/p>\n<p><\/p>\n<p>ACAT (Association for Cognitive Analytic Therapy) p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 olisi poliittisesti viisasta, ett\u00e4 KAT:lla olisi oma osaamisvaatimuskehyksens\u00e4. Osaamisvaatimuskehyksen kehitt\u00e4mist\u00e4 valvoi asiantuntijaryhm\u00e4, joka koostui tutkijoista, kokeneista kognitiivis-analyyttisista psykoterapeuteista, kouluttajista ja ty\u00f6nohjaajista, joilla oli kokemusta NHS:n johtamisesta, terveyspalvelujen tutkimuksesta, IAPT:st\u00e4, KAT-tutkimuksesta ja koulutuksen akkreditoinnista.<\/p>\n<p><\/p>\n<p>Kompetenssikehys on rakennettu KAT:in kolmiosaiselle rakenteelle (reformulation, recognition ja revision). Lis\u00e4ksi mukaan otettiin tieto KAT:n perusperiaatteista ja terapian perustasta sek\u00e4\u00a0 KAT:in liittyv\u00e4t meta-kompetenssit.\u00a0 N\u00e4m\u00e4 kuvaukset m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t ne taidot ja tiedot, joita psykoterapeutilta edellytet\u00e4\u00e4n, jotta h\u00e4n voi tarjota kyseist\u00e4 terapiaa p\u00e4tev\u00e4sti. Kompetenssianalyysien avulla voidaan varmistaa, ett\u00e4 KAT kompetenssit tunnistetaan my\u00f6s kansainv\u00e4lisesti ja huomioidaan koulutuksen rakenteissa ja t\u00e4t\u00e4 kautta p\u00e4tevyydess\u00e4. Kompetenssit on arvioitu my\u00f6s ICATAssa eli kansainv\u00e4lisess\u00e4 KAT kattoj\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p><\/p>\n<p>Malli on julkisesti saatavilla muiden psykologisen terapian mallien rinnalla osoitteessa <a href=\"https:\/\/www.ucl.ac.uk\/pals\/research\/clinical-educational-and-health-psychology\/research-groups\/competence-frameworks-11\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/www.ucl.ac.uk\/pals\/research\/clinical-educational-and-health-psychology\/research-groups\/competence-frameworks-11<\/a><\/p>\n<p><\/p>\n<h3 class=\"wp-block-heading\">KAT artikkeleita<\/h3>\n<p><\/p>\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Mit\u00e4 KAT on?<\/h3>\n<p><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/apt.rcpsych.org\/content\/20\/4\/258\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Ryle, A. Kellett, S. Hepple, J. &amp; Calvert, R. (2014). Cognitive analytic therapy at 30. Advances in Psychiatric Treatment, 20, 258 \u2013 268<\/a>.<\/p>\n<p><\/p>\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Meta-analyysit kognitiivis-analyyttisen terapian vaikuttavuudesta:<\/h3>\n<p><\/p>\n<p>Hallam, C., Simmonds-Buckley, M., Kellett, S., Greenhill, B. and Jones, A. (2021), The acceptability, effectiveness, and durability of cognitive analytic therapy: Systematic review and meta-analysis. <em>Psychology and Psychotherapy: Theory, Research and Practice<\/em> 94 (2021): 8-35. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1111\/papt.12286\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/doi.org\/10.1111\/papt.12286<\/a><\/p>\n<p><\/p>\n<p>Simmonds-Buckley, M., Osivwemu, E. O., Kellett, S., &amp; Taylor, C. (2022). The acceptability of cognitive analytic therapy (CAT): meta-analysis and benchmarking of treatment refusal and treatment dropout rates. <em>Clinical Psychology Review<\/em>, <em>96<\/em>, 102187.<\/p>\n<p><\/p>\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset (RCT):<\/h3>\n<p><\/p>\n<p>Clarke, S., Thomas, P., &amp; James, K. (2013). Cognitive analytic therapy for personality disorder: randomised controlled trial. <em>The British Journal of Psychiatry<\/em>, <em>202<\/em>(2), 129-134.<\/p>\n<p><\/p>\n<p>Chanen, A. M., Mccutcheon, L. K., Germano, D., Nistico, H., Jackson, H. J., &amp; Mcgorry, P. D. (2009). The HYPE Clinic: an early intervention service for borderline personality disorder. Journal of Psychiatric Practice\u00ae, 15(3), 163-172.<\/p>\n<p><\/p>\n<p>Chanen, Andrew M., et al. &#8221;Early intervention for adolescents with borderline personality disorder using cognitive analytic therapy: randomised controlled trial.&#8221; <em>The British Journal of Psychiatry<\/em> 193.6 (2008): 477-484.<\/p>\n<p><\/p>\n<p>Chanen, A. M., Jackson, H. J., McCutcheon, L. K., Jovev, M., Dudgeon, P., Yuen, H. P., &#8230; &amp; McGorry, P. D. (2008). Early intervention for adolescents with borderline personality disorder using cognitive analytic therapy: randomised controlled trial. <em>The British Journal of Psychiatry<\/em>, <em>193<\/em>(6), 477-484.<\/p>\n<p><\/p>\n<p>Mulder, R., &amp; Chanen, A. M. (2013). Effectiveness of cognitive analytic therapy for personality disorders. <em>The British Journal of Psychiatry<\/em>, <em>202<\/em>(2), 89-90.<\/p>\n<p><\/p>\n<p>(KAT on tehokas hoito persoonallisuush\u00e4iri\u00f6iden hoidossa)<\/p>\n<p><\/p>\n<p>Evans, M., Kellett, S., Heyland, S., Hall, J., &amp; Majid, S. (2017). Cognitive analytic therapy for bipolar disorder: A pilot randomized controlled trial. <em>Clinical Psychology &amp; Psychotherapy<\/em>, <em>24<\/em>(1), 22-35.<\/p>\n<p>(KAT toimii bipolaaripotilaiden hoidossa).<\/p>\n<p><\/p>\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Muita tutkimusartikkeleita:<\/h3>\n<p><\/p>\n<p>Balmain, N., Melia, Y., Dent, H., &amp; Smith, K. (2021). A systematic review of service user\u2019s experience of cognitive analytic therapy (CAT). Psychology and Psychotherapy: Theory, Research and Practice, 94, 36-63.<\/p>\n<p><\/p>\n<p>Baronian, R., &amp; Leggett, S. J. (2020). Brief cognitive analytic therapy for adults with chronic pain: A preliminary evaluation of treatment outcome. British Journal of Pain, 14(1), 57-67.<\/p>\n<p>(KAT on lupaava hoitomuoto kroonisesta kivusta k\u00e4rsiville)<\/p>\n<p><\/p>\n<p>Bell, L. (1999). The spectrum of psychological problems in people with eating disorders, an analysis of 30 eating disordered patients treated with cognitive analytic therapy. <em>Clinical Psychology &amp; Psychotherapy<\/em>, <em>6<\/em>(1), 29-38.<\/p>\n<p><\/p>\n<p><strong>(<\/strong>KAT voi olla hy\u00f6dyllinen sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6iden hoidossa)<\/p>\n<p><\/p>\n<p>Calvert, R., &amp; Kellett, S. (2014). Cognitive analytic therapy: A review of the outcome evidence base for treatment. <em>Psychology and Psychotherapy: Theory, Research and Practice<\/em>, <em>87<\/em>(3), 253-277.<\/p>\n<p><\/p>\n<p>Ghasemi, S. M., Feiznia, Z., Karbasi, T., Roostaee, M., Alipour Azami, Z., Hosseini Arian, N., &amp; Rayyat Moeini, F. (2024). Cognitive analytic therapy for the treatment of post-traumatic stress disorder: a randomized controlled trial. Nordic Journal of Psychiatry, 78(6), 489\u2013496. (KAT on tehokas hoitomalli\u00a0 PTSD potilailla.)<\/p>\n<p><\/p>\n<p>Jacqueline A Fosbury, Catherine M Bosley, Anthony Ryle, Peter H S\u00f6nksen, Susan L Judd; A Trial of Cognitive Analytic Therapy in Poorly Controlled Type I Patients. Diabetes Care 1 June 1997; 20 (6): 959\u2013964.<\/p>\n<p>(KAT edesauttaa diabetespotilaiden hoitotasapainoa).<\/p>\n<p><\/p>\n<p>Owen, Kiri, et al. &#8221;Evaluating cognitive analytic therapy within a primary care psychological therapy service.&#8221; <em>British Journal of Clinical Psychology<\/em> 62.3 (2023): 663-673.<\/p>\n<p><\/p>\n<p>Wakefield, S., Delgadillo, J., Kellett, S., White, S., &amp; Hepple, J. (2021). The effectiveness of brief cognitive analytic therapy for anxiety and depression: A quasi\u2010experimental case\u2014Control study. British Journal of Clinical Psychology, 60(2), 194-211.<br \/><strong>(<\/strong>KAT toimii monenn\u00e4k\u00f6isiss\u00e4 kompleksisissa h\u00e4iri\u00f6iss\u00e4)<\/p>\n<p><\/p>\n<p>Yhteenveto: Kognitiivis-analyyttinen terapia on vaikuttava, monipuolinen ja tapausj\u00e4sennysperusteinen hoitomuoto, joka soveltuu hyvin perusterveydenhuollon tarpeisiin. Sen relationaalinen ja transdiagnostinen l\u00e4hestymistapa mahdollistaa erilaisten mielenterveyden haasteiden, my\u00f6s kompleksisten, tehokkaan hoidon.<\/p>\n<p><\/p>\n<p>Artikkelin kirjoittaja on Katri Kanninen, PsT, KAT psykoterapeuttikouluttaja ja ICATAn (International cognitive analytic association) entinen presidentti ja nykyinen hallituksen ja koulutusvaliokunnan j\u00e4sen.<\/p>\n<p><\/p>\n<p><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kognitiivis-analyyttinen terapia (KAT) on vakiinnuttanut asemansa yhten\u00e4 vaikuttavista psykoterapiamuodoista, erityisesti kun tarkastellaan sen soveltuvuutta monenlaisiin mielenterveyden haasteisiin. KAT:n integratiivinen luonne, jossa yhdistyv\u00e4t kognitiivisen psykologian ja psykoanalyyttisen ajattelun parhaat puolet, tekee [&hellip;]<\/p>","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1,36],"tags":[],"class_list":["post-4242","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kat-terapia","category-psykoterapia"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.katyhdistys.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4242","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.katyhdistys.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.katyhdistys.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.katyhdistys.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.katyhdistys.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4242"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/www.katyhdistys.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4242\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4255,"href":"https:\/\/www.katyhdistys.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4242\/revisions\/4255"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.katyhdistys.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4242"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.katyhdistys.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4242"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.katyhdistys.fi\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4242"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}